Is this the future we wanted?

Kevät tulee ja sehän vaan meinaa sitä, että taas alkaa se ainainen koirankakkatappelu. Huoh. Lumet sulaa ja kakat alkaa valua jalkakäytäville. Itseä asia ei niin häiritse, tuolla luonnossa on paljon muutakin mitä pitäisi varoa ja mikä voi olla oikeasti vaarallista, niin niille luonnon eläimille kuin omille lemmikeillekin, saati sitten ihmisille. Oma kantani asiaan on, että jos koira päästää jalkakäytävälle, toisten pihaan tai muuten sellaiselle paikalle, että siihen takuuvarmasti joku astuu päälle, täytyy se kerätä pois. Jos koira päästää metsään, ojaan tai kauas jalkakäytävästä, en lähtisi niitä itse keräilemään, koska niiden ei pitäisi siellä haitata ketään, sinnehän ne sitten maatuvat kun kevät tulee. Jos oma koira päästääkin sitten jalkakäytävälle ja ei satu olemaan kakkapussia mukana niin kyllä minä vähintään potkaisen ne siitä keskeltä kulkutietä pois.

Mikä tässä koirankakkahommassa sitten ärsyttää kanssakulkijoita niin paljon, että ryhdytään jopa myrkyttämään joidenkin perheenjäseniä heittelemällä epämääräisiä aineita sisältäviä ruokia luontoon. Ja kun tämä taaskaan ei koske vain niitä lemmikeitä, myös luonnon eläimet saavat tästä kärsiä.. Asiastahan voi olla montaa mieltä ja tämä nyt oli vain minun mielipiteeni. Oman mielipiteensä saa vapaasti ilmaista kommenttiosioon.

Josko sitten vähän muita kuulumisia. Kuten jo tosiaan muutama postaus taaksepäin ilmoitin pienestä postaustauosta muuton takia, niin kyllä ollaan muutettu omaan kämppään. Muutettiin koirien kanssa lähemmäs keskustaa, 60 neliöiseen rivarikaksioon, jossa meillä on myös oma piha. Tavarat alkaa pikkuhiljaa jo olla omilla paikoillaan, vielä jotain pientä puuttuu ja varsinkin olohuone on ihan täysin kesken. Sinne toivoisin toista sohvaa, sohvapöydän , kivan telkkaripöydän tietenkään unohtamatta isoa mattoa! 

Itse olen kovasti viihtynyt omassa kodissa. On rauhallista, vaikka tokikin onhan todella erilaista asua _yksin. Koiratkin on alkaneet pikkuhiljaa omaksua tämän kodikseen ja lenkiltä tullessa kyllä osaavat itse reitin takaisin kotipihalle. Caapon kanssa nyt vähän on sitä ongelmaa, että ei viihtyisi kotona yksin, just kun kaikki oli hyvin, ilmeisesti tää muutto toi tuon takaisin. Mulla on nyt kuitenkin viimeinen kouluviikko menossa (kesäjakso alkaa jo nyt työharjoitteluiden takia), joten saan hyvin paneuduttua tuohon ongelmaan kun ei tarvitse noita jättää seitsemästä viiteen asti yksin. 

Tässä on  kivat lenkkeilymaastotkin ihan vieressä. Kaverin kanssa ollaan kierretty yhtä mettälenkkiä, joka menee ensin autotieltä ja sitten pellolle ja sieltä mettään. Se on kiva lenkki ja koiratkin väsyy sillä matkalla. Sitten tossa vieressä on pelto, jolle yleensä meen noitten kanssa. Ne saa juosta siinä vapaana ja käydä asioillaan. Takapihalle en noitten oo antanu mennä muutakun pissalle, tuota kun ei oo aidattu. Kuitenkin kun nyt kesä tulee ja lumet sulaa niin kyllä tuohon jonkinnäköisen verkkoaidan kyhään, jotta voi pitää kesäisin tuota ovea auki ja koirat voi olla takapihalla niin paljon kuin lystäävät, ilman mun pelkoa siitä, että menevät naapureiden pihoille. 

Koirat on nyt myös aina aamusin saaneet Kongeista tekemistä kun lähden kouluun. Eihän noilla kauaa siinä mene, että saavat sieltä kaikki herkut nuoleskeltua, mutta ainakin jotain tekemistä molemmille ja saavat vähän käyttää päätään ja väsyisivät sitten siitä. Nyt on alkanut myös, kun aktivoinnista näin tuli puhetta, kevään myötä tulla erilaisia koulutuskursseja taas. Nuo jo kahteen ilmoitinkin. Coma pääsee treenaamaan mun kanssa agilityn alkeita ja Caapon kanssa sitten arkitottista. 

Kaikenlisäksi jo kauan odottamani hakuryhmä starttaa tässä huhti-toukokuun vaihteessa ja en kyllä yhtään pysy housuissani, niin ja mehän tosiaan Coman kanssa päästiin ryhmään mukaan. Ehkä vähän jännittää mennä sinne kun en tiedä minkä tasoisia treenaajia siellä muut ovat, tokihan kerroin, että itse olen täysin aloittelija tässä hommassa. Kaipa ne ryhmät on tehty sen mukaan minkä tasoisia kutkin koirakot ovat.

Kesä saisi kyllä jo tulla, ei paljoa ole motivaatiota kuvaamiseenkaan ollut, kun ainaista valkoista pitää kuvata. Onneksi kuitenkin on alkanut jo vähän näkyä ruohikkoa ja asfalttia. Ehkä se pian tulee. Lisäksi vielä sellaista asiaa, että kun 150 lukijaa täyttyy niin luvassa olisi arvontaa.