tiistai 27. maaliskuuta 2012

They will not control us, we will be victorious

Täällä on kevättä rinnassa, entä siellä? Helsingissä on jo alkanut lumet pikkuhiljaa sulaa ja nurmikko vihertää. Kyllä se kesä sieltä varmaan pian tulee, itse ainakin toivon, että olisi jo kesäkuu. Ainakin mitä on uutisia uskominen niin kesä alkaisi jo ens kuun lopussa - eli lämpötilan ei pitäis laskee sillon enää alle 10 asteen.


Mutta se säästä. Tai, noh, täällä on paistanut aurinko niin ollaan oltu koirien kanssakin ulkona aika paljon - kuviakin tullut näpsittyä. Seuraavan pennun tulo alkaa olla aika varmaa, nyt vaan riippuu siitä, että syntyykö siitä pentueesta uroksia - pentuja pitäisi kuitenkin syntyä _ainakin_ yhdeksän, joten pitää vain toivoa, että siellä olisi muutama uros, jotta mullekin vielä riittäisi! Rotua en paljasta ennen kuin vasta kun ollaan käyty pentuja ens kuun puolivälissä / lopussa käyty kämppiksen kanssa katsomassa. Saatte silloin sitten varmasti myös kuvia penneistä.


Rudoa ollaan taas sosiaalistettu uusiin koiriin, kuten myös samoihin joita ollaan jo nähty. Hyvin se tulee jo uusienkin koirien kanssa toimeen, haluaa vain heti mennä tutustumaan, eikä enää arkaile niin paljon. Osaa varoa hienosti jos toinen pentu aristelee, mutta päästelee kovaa vauhtia jos kaverikin niin tekee. Sunnuntaina pentuleikkikoulussa sai hyvin painia (valvotusti) kultaisennoutajan pennun kanssa ja ai, että niillä oli hauskaa.


Käytiin myös viikonloppuna Munkkivuoressa Koneen kentällä järjestetyssä Match Showssa turisteilemassa. Ilma oli surkea - taivaalta satoi vettä ja räntää. Ulkona ei pärjännyt ilman kumppareita, tuuli kylmästi ja kenttä oli ihan surkea. Onneksi ei osallistuttu - eihän Rudon kanssa edes olisi vielä voinut, mentiin vain totuttamaan tilanteeseen, jossa paljon ihmisiä ja koiria - eihän siellä kuitenkaan paljon ketään enää ollut. Coman kanssakaan ei tullut osallistuttua kun kello oli jo 12 kun päästiin paikalle, päätettiin vaan yhtäkkiä, hetken mielenjohteesta lähteä vaikka ilma olikin huono.


Treffattiin myös Marjan vanhan tutun kanssa, joka otti myös kaks koiraa mukaan. Molemmatkin oli (tai noh, on) rescueita. Mentiin yhdessä puistoon - Coma jäi tietenkin kotiin, koska ei tule vieraiden koirien kanssa toimeen, joten oli turha ottaa sitä mukaan terrorisoimaan muita. Puistoon mentiin tietenkin niin, että siellä ei ketään ollut ja eihän siellä ollutkaan - onneksi. Yleensä siinä puistossa, missä käytiin on paljon porukkaa. Koirat tuli hyvin toimeen keskenään ja tykkäs toisistaan, Rudo vaan kiusi niitä.

Asiasta kolmanteen, oon hirveesti selaillut kaikkia nettikauppoja, missä myydään koirien tarvikkeita ynnä muuta sellasta krääsää. Käväsin sit Hööksin sivulla ja siellä oli hyvässä alennuksessa mantteli - 4,70 kpl. Tilasinkin niitä sitten kaksi - luumun ja mariinin väriset. Coman kokoa siellä ei ollut, joten tilasin kokoa liian ison ja kyllä se kokeiltuani oli liian iso, mutta sen saa helposti pienennettyä, oli se kuitenkin niin halpa. Toisen tilasin tulevalle pennulle sen aikuisiälle, joten se tulee varmasti olemaan tu olla kaapissa vuoden päivät ainakin, mutta oli vaan pakko kun oli niin halpa. 

Tilattiin myös ruokakuppien alle sellaiset mustat aluset, joissa on koiran kuva, jotta lattia ei oo täynnä vettä ja nameja. Aluset oli pienemmät kun luulin ja niitä olikin pakkauksessa kaksi, joten tulit tilattua vähän turhan monta (tilasin kolme, eli jokaiselle koiralle oman, joten nyt alusia on yhteensä kuusi).


Ollaan myös nyt vähän saamassa tätä kotia järjestykseen - tai noh, mun huone on vielä ihan kesken, siellä on vaan muuttolaatikoita ja tavaraa lattialla, mutta en oo vielä saanut mun sänkyä tai muitakaan isompia tavaroita, joten nukun tällä hetkellä - vieläkin - sohvalla. Mutta ei voi mitään. Järjestettiin olkkari uuteen uskoon ja siitä tuli ihan nätti. Matotkin pystyi jo laittamaan lattialle kun tuo penne ei enää työaikana ole sisälle päästellyt, ainoa mitä se saattaa tehdä, on syödä matot. Tilattiinpa muuten pyykinpesukone kun ei yhtään tykätä käydä tuolla pesutuvassa - se oma vuoro jää aina väliin kun ei muisteta, niin päätettiin sitten ihan oma tilata.

No, okei. En kirjota enää yhtään enempää. Piti tulla lyhyt postaus, mutta tulikin aika romaani. Eipä se kai haittaa kun en yleensä hirveän pitkiä postauksia muutenkaan kirjoita. Nauttikaa kuvista =)

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Enjoy when you still can, don't waste a second

Ei niin hyviä uutisia. Tänään oli Coman osteopatia-aika ja Carita oli samaa mieltä Coman selästä kuin mäkin, se oli taas mennyt huonoksi. Hoitaminen näytti Coman eleistä katsottuna hyvin kivuliaalta, vaikka Carita yritti hoitaa hyvin varovasti ja pienin liikkein. Coma kieri ja pyöri, potki jaloilla Caritaa kauemmaksi, hetkeksi rentoutui ja aloitti taas. Lopetti kuitenkin kierimisen ja pyörimisen varsin nopeasti ja jatkoi vain potkimista - mikä on tuolle jo ihan tapa, että potkii jaloillaan kaikkea. 

Nyt oli taas lannerangassa jotain häikkää, sekä vieläkin lapojen takana. Caritan mielestä Coman lannerangassa alkaa tapahtua jotain muutoksia ja mainitsi mahdollisuudesta luupiikkeihin ja puhui silloittumista, kovasta kivusta. Sanoi kuitenkin, että ei saisi alkaa maalata piruja seinille, koska ei itse näe millainen luusto Comalla on - ihon läpi ei näe. Mutta tunsi selvästi muutoksia Coman lannerangassa - onhan Carita Comaa hoitanut jo nelisen kertaa. 

Rajut hypyt kielletty, lumipenkoissa leikkiminen kielletty, liukastumista varottava hyvin paljon - onneksi kesä sentään tulossa ja lumi sekä jäät sulavat pois. Kaiken tän perusteella unohdin omat haaveeni ja varasin Comalle ajan terveyskuvauksiin heti kotiin päästyäni ja asiaa mietittyäni. Soitin eläinlääkäriin ja kyselin ensin hintoja. Carita sanoi, että ainakin selkä olisi hyvä kuvauttaa, jotta uskaltaa aloittaa "aggressiivisemman" hoidon. Kun nyt Carita ei uskalla hieroa lujemmin, koska ei tiedä mitä siellä rangassa voi olla, eikä halua ottaa riskiä, että vielä pahentaisi tilannetta.

Nyt on Comalle varattu aika boksereiden selän spondyloosin, lonkkien + kyynärien sekä sydämen kuvaukseen. Ajattelin ottaa sitten kaikki tulevaisuudessa kuitenkin otettavat kuvat samalla kerralla, jotta näkee koko luuston kunnon jne. Yhteensä tulee maksamaan noin 262 euroa - luulin, että olisi ollut enemmän, hyvä noin. Toivottavasti sieltä nyt ei selän kuvasta löydy mitään ihan kamalaa..

Jotain hyvääkin, jos kuvista nyt jotain kamalaa löytyisikin niin Carita sanoi, että on todella hyvä, että Coma reagoi osteopatiaan noin hyvin - koko sen kropassa näkyy muutoksia heti hieronnan jälkeen, mikä on hyvä asia tulevaisuuden kannalta. Koska Carita saattaa tulla hyvinkin tutuksi jos sieltä selästä nyt jotain löytyy. 

Lisäksi Carita vielä sanoi, että jos näkyy muutoksia Coman selässä niin sitten soitan Caritalle ja varaan osteopatia-ajan, jotta saadaan selkä taas parempaan kuntoon. Eli vähintään nyt käynnit 3-4 kuukauden välein, jos tulee ongelmia niin useammin.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Seconds turn to hours, days turn to months, another year pass by

Tänään onki ollut jännä päivä pennulla. Aamulla lähettiin heti kävelemään kun oli niin hieno ilma ja aurinko paistoi. Mentiinkin sit lopulta puistoon (juu, tiedetään, että rokottamattoman pennun kanssa ei oo hyvä mennä puistoon, mutta ne samat taudit saa sieltä kävelyreiteiltä kuin puistostakin, joten älkää pätekö tähän mitään). Tietenkin mentiin puistoon niin, että siellä ei muita ole - eihän Comakaan vieraista koirista pidä. Toi puisto on vielä siitä kiva, että siellä ei oikeestaan koskaan oo ketään niin saa olla rauhassa. Siellä vietettiinkin parisen tuntia ja kotiin päästyämme kummatkin koirat menivät suoraa tietä nukkumaan.


Nyt ollaankin kotiuduttu Rudon kanssa pentuleikkikoulusta, jossa käytiin ekaa kertaa. Aluksi havaittavissa oli selvää jännittämistä ja pienoista pelkoa vieraista koirista. Kouluttaja oli erittäin mukava ja muutkin pentuleikkikouluun pennun tuoneet vaikuttivat mukavilta. Pennut jaettiin eri ryhmiin - toisessa oli rämäpäät ja toisessa nämä hieman pelokkaammat. Rudo meni hieman pelokkaampiin.


Leikkikoulussa oli erilaisia koiria ja rotuja, Rudo taisi olla ainut sekarotuinen paikalla. Keeshond-narttu, kääpiöpinseriuros, amstaffinarttu, portugalinvesikoira sekä bordercollie. Aluksi luulimmekin, että tämä bordercollie olisi ollut eräs "tuttu", mutta oli tämän koiran sisarus. Bordercollie, portugalinvesikoira sekä amstaffi menivät rämäpäiden ryhmään. Keeshond oli aluksi pelokkaampien ryhmässä, mutta alkoi härnäämään kääpiöpinseriä ja Rudoa, joten se laitettiin rämäpäiden ryhmään.

Kyllä Rudo aluksi jännitti aika kovasti, mutta tarjosimme nameja, jotta Rudo yhdistäisi tilanteesta positiivisen jännityksestä huolimatta. Loppuakohten alkoi sitten jännitys kadota ja vetivät kääpiöpinserin kanssa kivasti painia ja jahtausleikkejä.


Vaikka Rudo olikin kaikista pennuista nuorin, olis se silti isoin. Kuinkakohan iso jötikkä tuosta oikein tulee? Siellä oli vanhin koira 12 viikkoa ja Rudo oli samankokoinen tämän kanssa. 
 Harmi oli, että leikkitunti kesti vain sen 45 minuuttia - aika tuntui loppujen lopuksi todella lyhyeltä. Ollaan muuten myös ilmotettu noi kesäkuulla alkavaan jälkikouluun, mielenkiintosta nähdä tykkäävätkö nuo koirat siitä. Kummatkin on ilmotettu samalle kurssille. Jos tykkäävät niin pitää jostain kattella, että missä vois ihan alkaa kunnolla harrastamaan.


Viikko on ollu aika täynnä kaikkee - pennun kouluttamista - ulkoilemista jne. Mitä kaikkee koirien kanssa nyt voi tehdä. Marja-kämppiski on ollut kipee koko viikon ja nyt alkanu loppuviikosta olla vihdoin parempi nii on jaksanu tehäki enemmän. Niin ja Rudo, 9 vko 4 vrk, on 6.4 kg painoinen ja 36 cm korkea.

Niin ja muuten, ei oo enää ollenkaan varmaa, että onko taloon tulossa toinen bokseri vai jokin suurempi rotu. Alan olla tämän suuremman rodun kannalla nyt 75 %:sti. Nyt vielä odotellaan kasvattajilta kuulumisia jne. Vielä en paljasta mistä rodusta on kyse, mutta tulee olemaan yllätys. Toisaalta, ei välttämättä. Oon tästä rodusta unelmoinu jo pienestä lähtien, mutta isän mielestä on liian suuri koira, ettei voitu ottaa - taloon tulikin silloin Coma ja oon onnellinen, että tulikin. En olis millään sen ikäsenä, ja sillä tietotaidolla, pärjännyt sen kokoluokan koiran kanssa.

Osa jo tietääkin. Nimi on jo päätetty.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

HauvaHaaste - ensimmäinen

Tutkiskelin taas töistä päästyäni kaikenlaisia blogeja ja tällaisen, johon päätin osallistua, löysin. HauvaHaaste, tuonne siis tulee erilaisia aiheita joka kuun 15. ja 30 päivä. Ja kyseessä on siis kuvahaaste, eli kuvien pitää jollain tapaa liittyä annettuun aiheeseen.

Ensimmäisenä haasteena onkin ensimmäinen. Ja minun kuvani liittyvät minun ensimmäiseen koiraan, eli Comaan.



perjantai 9. maaliskuuta 2012

Hädässä ystävän apu on hienoo, mut hienompaa on kun sen pistää kiertoon



 Kukas se olikaan joka halus niitä kuvia? =D

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Videoita




Meidän pienet tappajakoirat.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Every new day is a tremendous blessing




Rudo saapui eilen! Rudon kasvattaja toi sen tänne meille ja hyvästeli pikkuisen. Kamalasti se on kasvanut viime kerrasta kun nähtiin, painoakin tullut hurrjasti lisää. Vauvalla on oikein iso pallomaha - joka on kadonnut yön aikana.
Sisälle tullessamme Coma tuli tietenkin vastaan ja alkoi heti haistelemaan, että mikäs meillä oli sylissä. Ihmeellisen rauhallinen oli Coman ensireaktio Rudoon. Selvästi oli jännittynyt, mutta rentoutunut on nyt pikkuhiljaa. 


Lähdettiinkin sitten melkeinpä samalta istumalta koirien kanssa ulos. Rudo oli ollut yli puolitoista tuntia autossa, joten sillä varmasti oli hätäkin jo kova. Noh, kyllähän Rudo sitten ulos päästyään pissasikin, tooooodella pitkän pissan, joten hätä oli varmasti kova! Käväistiin Marjan kanssa nopeasti rautatieasemalla Karkkitorilla hakemassa illaksi herkkuja. Coma ja Rudo oli tietty mukana, mä jäin koirien kanssa kaupan eteen odottamaan Marjaa saapuvaksi.

Moni käsi yritti tavoitella Rudoa, mutta jokikisen blokkasimme. Turhan moni tavoittelevista käsistä oli humalaisen käsi, onneksi kuitenkin uskoivat, että pentua ei saa silittää, eikä myöskään Comaa.


Ensimmäisenä yönä Rudo on pissannut lattialle vain kaksi kertaa. Eilen illalla Coma jo murahti Rudolle kun meinasi mennä Coman nukkumapaikalle. Toinen murahdus kuultiin vähäsen aikaa sitten, Rudo oli löytänyt namin ja Coma meni katsomaan ja huomattuaan namin ärähti Rudolle aika kovasti, mutta se oli odotettavissa. Coma oli viimeksikin pennun kanssa samanlainen ekoina päivinä, jännittäähän se. Sitten siitä tulee nyhverö, joka ei välitä jos toinen tulee samalle ruokakipalle.

Ollaan ajateltu kuitenkin, että koirat ruokitaan eri huoneissa, jotta kummallakin on rauha syödä ilman, että toinen kyttää vieressä.

Ensimmäinen yhteiskuva saatiin aamulla kun käytiin ulkoiluttamassa molempia pihalla. Rudoa on hieman vaikea saada olemaan paikoillaan, koko ajan on johonkin menossa ja touhottamassa. Samalla tuli harjoiteltua ihmisten ohittamista ja vastaan tuli yksi koira, joten saatiin "koirien ohittamisen alkeitakin" harjoiteltua. Toki vieras koira näytti olevan niin kiinnostava, että mahtavat namit eivät näyttäneet kelpaavan!

Ikä 7 vko, 1 vrk

Coman kanssa ollaan oltu torstaina osteopaatillakin taas pitkästä aikaa, nyt sillä oli jumi lapojen takana ja jumi oli kuulemma aika paha. Carita sanoi, että jos on paljon hangessa juoksutettu ja hypytetty niin johtuu siitä. Ja ollaanhan me. Saatiin sitten hoito-ohjeiksi kolme puolen tunnin lenkkiä päivässä. Lumikasoissa ei saa hyppiä ja lenkillä aluksi viisi minuuttia hidasta kävelyä, jotta lihakset lämpenevät. Sen jälkeen noin 15 minuuttia ravaamista ja loput 10 minuuttia sitten taas kävelyä. Ensi viikon lopulla pitää soittaa Caritalle ja kertoilla kuulumisia ja varata uusi aika uudelle hoitokerralle.

Torstaina Coma oli niin innoissaan kun tajusi mihin mennään, Carita sai märät pusut ja pitkät halit. Hetken aikaa riehuttuaan menimme hoitohuoneeseen, jossa Coma rauhoittui ihan kuin silmänräpäyksessä. Pyydettiin sitten Coma makaamaan ja kellahtikin siitä heti kyljelleen. Nukkui seuraavan puolisen tuntia ja kun oli aika vaihtaa puolta, ei meinannut herätä millään! Kyllä Coma sitten lopulta heräsi ja pyydettiin se toiselle kyljelleen, jotta Carita sai hoidettua toisenkin puolen.

Voin luvata teille nyt paljon kuvapostauksia seuraavien viikkojen aikana. Viikon välein tullaan ottamaan rakennekuvaa ja yhteiskuvia, jotta näette kuinka tuo pikkuvauva kasvaa.

Kaikki kuvat (c) Marja