Aamun koulutustunti

Olin taas tuon hassun kanssa tänään itsehillintäkursseilemassa. Meitä on siellä kurssilla vaan kaksi, että se kouluttaja voi keskittyä meihin kumpaankin mahdollisimman paljon ja, että voi neuvoa paremmin kuin jos meitä olis vaikka 8. Toinen kaveri oli kääpiövillakoira "Iida".

Viime kerralla kaksi viikkoa sitten me harjoteltiin nätisti tervehtimistä niin, että tervehditään käsikosketuksella = vieras näyttää kämmenen ja koira koskee sitä nenällä - Coman tapauksessa leualla, sen turvan muodon vuoksi - ja naksutetaan, ohjaaja antaa namin. Treenattiin silloin myös omalla paikalla olemista ja siellä pysymistä häiriöistä huolimatta. Häiriöitä ei vielä paljon lisätty, vaan harjoiteltiin ensin pienillä häiriöillä aina kriteeriä vähän nostaen. Ei me sillon paljon muuta treenattukaan. Tosi nopeesti menee se 45 minuuttia treenatessa.

Kotiläksyksi silloin me saatiin tuo vieraiden tervehtiminen nätisti. Sitä me ollaankin Coman kanssa nyt nää kaks viikkoa treenattu aika hyvin, sillon kun on ollu mahdollisuus pyytää itelle jotain tuttua - mutta Comalle vierasta - auttamaan tässä. Perheenjäsentenkin kanssa treenattu. Myös minua on käytetty "vieraana" :DD Ja aina kotiin tullessa näytetään kättä ja Coma tökkää sitä.

Tänään oli sitten taas itsehillintätunti. Joka meni taas ihan yhtä nopeasti kun viimeksikin, ehkä vähän vielä nopeampaakin. Miten toi aika aina lentää kun koirien kanssa tekee jotain? Hassua. No kuitenkin, asiaan. Eli tänään me treenattiin aluksi ihan vähän sitä omalla paikalla pysymistä. Sit tää kouluttaja tuli siihen viereen heitteleen palloo ja Coman piti pysyy siellä kopissa, ja hyvin se pysykin! Se katto sitä palloa, mutta sillä ei ollut aikomustakaan mennä hakeen sitä! Ja Coma on PALLOHULLU! Jos se näkee pallon niin se oikeesti sekoo, se rakastaa palloja!

Me treenattiin myös sitä vieraiden tervehtimistä ja tässä kohtaa se kouluttaja oli vieras. Olin tosi tyytyväinen siihen, miten hyvin C oli oppinut sen, vaikkei me ihan hirveesti sitä treenattu - ei niinki jokapäivä, vaan sillonku oli mahollisuus. U know. Aluks C vähä hyppi, mut sit ku se muisti et "ai tää oli tää juttu" niin sit se kävi nopeesti koskees meidän kouluttajan kättä, mä naksutin ja C sai namin. Sit se oliki jo siinä sen meiän kouluttajan edes katto mua et "enkö mä saakaan namia" :D On se fiksu.

Sit harjoteltiin sheippausta, tätä ei oltukaan ennen tehty. Eli laitettiin lattialle sellanen "laatikko" tai joku vihree juttu emt. kuitenkin. Sit harjoteltiin, et C:n piti laittaa tassut sinne. Eli eka pelkästään kattomisesta palkittiin ja laitettiin nami siihen "laatikon" päälle. Ja vähitellen nostettiin kriteeriä. Ei kuitenkaan päästy viel siihen asti, et Coman tassut olis ollut siellä "laatikossa", liian lyhyt aika toi 45 min ku niin paljon asioita kuitenkin pitäs keritä tekemään.

Treenattiin myös ovesta kulkemista luvalla, joka on Comalle ihan peace of cake. Sen oonkin sille jo pentuna opettanut.

Myös vieressä olemista palkittiin. Sekä kontaktin ottamista.

Kotiläksyksi saatiin tänään rauhoittumisen harjotteilua. Eli meidän pitää opettaa koiralle rauhoittuminen. Päätin, että Comalla siihen ns. käskynä olisi "rauha".

Huomenna onkin sitten Koiran elekieli ja stressi -luento, joka kestää viisi tuntia! En malta odottaa, hihi.

Hupsista, tulipas tänään paljon tekstiä! No olipas mulla kertomistakin. Huomenna varmasti tulee julkasua siitä luennosta!

Tossa jotain random-kuvia.