torstai 9. helmikuuta 2012

Hiskikoira

Tänään käytiinkin Coman ja Marjan kanssa piiiitkällä lenkillä niin, että otettiin pulkka mukaan, Comalle laitettiin vetovaljaat päälle ja lähdettiin vedättämään. Tää oli eka kerta kun Comalla vedätettiin, joten painolastia ei todellakaan ollut paljoa (Marjan laukku, jossa oli jotain tavaraa sisällä). Mä kävin töiden jälkeen Forumin Musti&Mirrissä ostamassa Comalle tuon fleecehaalarin (maksoi muuten vain 22 euroa!) ja kyllä olikin hyvä ostos. Luulin, että ois tullut ostettua ehkä vähän liian iso takki, mutta tuo on just hyvän kokoinen. Ainut huono puoli on, että siinä on selässä vain tarrakiinnitys ja hännän vieressä oleva tarra aukeili koko ajan. Pitää varmaan vähän tuunailla tuota takkia ja laittaa siihen joku uusi kiinnitystsydeemi.

 
Näin kivaa on kun saa palkkaa!

On mulla kyllä ihan oikeasti niin mahtava koira, ettei toista oo. Tuohan ei meinannut pulkasta mitään vaan heti alettiin hommiin ja käveltiin nätisti vierellä. Onkohan toi oikeesti husky? Sisäisesti ainakin.
Tänään on ollut kyllä ihan hirrrveen nätti ilma koko päivän, aurinko on paistanut, eikä tuo pieni pakkanenkaan (kuinkakohan monta astetta tänään on ollut oikeesti?) mitään haitannut. Meillä oli hauskaa ja kyllä tossa kävellessä lämmin tulikin. Kotiin päin tullessa meidän edessä meni tosi hieno koirakko. Miehen koira oli niin hienosti koulutettu, se oli niin hyvässä kontaktissa koko ajan.

Tästä kuvasta näkee vähän enemmän noita vetovaljaita ja tota haalaria.

Pitää mun nyt Comaakin sen verran kehaista, että ai, että se on ihana! Vaikka sen luoksetulo ei olekaan 100 %, eikä sitä voi pitää vapaana esimerkiksi lenkillä ollessa niin on se silti maailman paras. Eräs kanssabloggaaja kirjoitti hyvän postauksen, päätinpä linkatakin sen teille. Silmät kiinni seinän läpi vaan. Suosittelen lukemaan, mulla ainakin nousi hymy korviin postauksen luettuani. 

Niin ja Coman kehumisen aihe oli, että ei minkäänlaista, ei niin minkäänlaista reaktiota vastaantuleviin koiriin. Ei edes pieneen, mustaan ja rähjäävään. Eikä toiseen rähjäävään valkoiseen. Se selvästi keskittyi vain vetämiseen, edes muut koirat eivät sitä häirinneet. Puhuttiinkin Marjan kanssa, että ruvetaan oikein treenaamaan Coman kanssa tuota vetämistä, niin selvästi se siitä nautti. Koko lenkin ajan sen häntä heilui rennosti ylhäällä.



Kaikki kuvat (c) kukas muukaan kuin Marja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti