Sit on the buss and I get on the back seat

Noniin! Nyt on ulkoasukin muuttunut keväiseksi ja itse ainakin pidän kovasti, mitäs te lukijat siitä pidätte?

Piti kirjoittaa taas menneestä Helsingin reissusta ja kasvattajan luona olleista pentutreffeistä, tätä postausta on kuulemma jo oikein innolla odotettukin, se on aina kiva kuulla. 

Oltiin siis taas kaverin luona majailemassa. Harmi, että reissu oli vain pikamatka kun vietin siellä vain viikonlopun, kouluun kuitenkin pakko mennä. Lähdettiinkin siis perjantaina suoraan koulusta päin Seinäjoelle. Pääsin onnekseni kaverin kyydissä, ettei tarvinnut bussissa istua ja samalla tuli myös muutaman euron halvempi kyytikin ja hyvää seuraa tietysti. Hyvin mahtui Caapokin Sallan pikkuruisen auton takapenkille makoilemaan.

Kovasti mua jännitti jo tulevat treffit, en ees ymmärrä minkä takia. Ei mua muistaakseni viime kerralla niin paljoa jännittänyt. Ehkä eniten se, että miten Caapo käyttäytyisi kun mukana olisi kuitenkin suurin osa narttuja. Turhaanhan mä jännitin. Caapo käyttäytyi hienosti, paitsi kun myöhässä tulleet Rina ja tämän omistajat tulivat. Rinalla ilmeisesti oli juoksut juuri alkamaisillaan ja Caapo oli niin "rakastunut" ja koko ajan täytyi ahdistella neitokaista. Rina oli kuitenkin kova pitämään puolensa ja sanoi kyllä selvästi kun poika meni liian pitkälle, toki itsekin kielsin jos edes yrittikään astua. Enimmäkseen kuitenkin vain liehitteli.

Paikalle ei harmi kyllä kovin montaa sisarusta tullut. Kasvattaja otti kaikki koiransa mukaan laavulle ja me tultiin Caapon siskon omistajan kyydissä Nurmijärvelle. Flickalla oli valitettavasti juuri alkanut juoksut, joten tyttö ei päässyt itse osallistumaan treffeille. Meidän lisäksi taisi olla kaksi muuta sisarusta vain paikalla. Jos haluat nähdä lisää kuvia treffeiltä, näet ne täältä.

Mentiin vähän matkan päässä metsässä olevalle laavulle paistamaan makkaraa, lopuksi kahviteltiin ja syötiin pullat. Jouduttiin kävelemään aika matka umpihangessa ja itse olin ainakin reissun jälkeen ihan poikki, kengätkin oli ihan litimärät. Caapokin oli kyllä aika väsynyt kun päästiin Marjan luo, painui heti unten maille, ihmekökään tuo.

Sunnuntaina treffattiin vielä Fanny-kultsua ennenkuin lähdettiin kotiinpäin. Fanny ei oikein arvostanut Caapon suurta kokoa ja Caapo oikein tahallaan kävi ärsyttämässä, lopetti kuitenkin aika pian kun muutaman kerran sitä kielsin. Tuo on niin tyhmä kun se menee aina vaan kerjäämään verta nenästään, huoh, se vaan luulee, että se on oikeasti jotain leikkiä, varsinkin jos toinen ei ole ihan täysin tosissaan.

Takaisintulomatka olikin sitten yhtä helvettiä. Oltiin annettu edellisenä päivänä koirille jotain selkärankaa ja Caapo veti siitä ihan mahan sekaisin. Ei ole eka kerta kun luita sai, joten en ymmärrä, että miksi nyt näin pahasti tuli. Junamatkan sitten oksensi pari kertaa ja tärisi kauheassa hädässä. Olin varannut paikan Pendolino-junasta, joten pysähdyspaikoilla ei vietetty muutamaa minuuttia kauempaa, enkä uskaltanut poistua junasta, ettei jäädä kyydistä.. Seinäjoelle sitten lopulta päästyämme Caapo ryntää hirveällä vauhdilla lähimpään pusikkoon ja menee kakkalle, raukkaparka, kävi pientä niin sääliksi.

Ensi kuussa on muuten sitten Coman luonnetesti, jännittää hurjasti, että miten se tulee menemään. Toisaalta osaan jo arvailla, että millätavalla tuo reagoi mihinkin, mutta eihän sitä oikein ikinä voi tietää. Tuomareina on kaksi miestä, joten sekin hieman tavallaan tuo jännitystä kun Comalla on sitä miesarkuutta hieman ollut, josta ollaan kuitenkin jo päästy yli, eikä enää jännitä miehiä melkein ollenkaan. Toivottavasti ei testinkään jälkeen. Tuskinpa ei. Toivottavasti saan jonkun ottamaan testauksesta videota, jotta saadaan siitä sitten muisto ja video tännekin lisättyä.