Suomen Muotovalio

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

26.10. klo 8:00 alkoi matka kohti Seinäjokea ja Seinäjoki Areenan kaikkien rotujen koiranäyttelyä. Mukana olivat pojat Caapo ja Jäynä ja matkaseurana pikkuveli ja tämän tyttöystävä. Bokserien kehät oli aamusta ensimmäisenä ja ne alkoivat 10 aikaan. Tuomarina oli Elena Ruskovaara. Jäynälle ei EH:ta kummempaa menestystä tullut. Kilpailuluokassa sijoituttiin toiseksi, eli viimeiseksi.

Arvostelu oli ihan hyvä. "Selvä sukupuolileima. Oikeat mittasuhteet. Tässä vaiheessa ylälinja kaartuu lanneosasta turhan voimakkaasti sekä seistessä, että liikkuessa. Riittävät takakulmaukset, niukat edessä. Hyvä rintakehän syvyys, eturintaa ja etukulmauksia tarvitaan lisää. Kaula saisi olla ylväämpi. Hyvä pään profiili, hyvät silmät ja korvat. Lyhyt kuono-osa, jossa hyvä alaleuan syvyys. Vähän leveä kallo. Sopivat huulet. Liikkeet vielä pentumaiset, niihin saa tulla vielä ulottuvuutta ja ponnekkuutta. Runko ja ylälinja tarvitsevat vielä aikaa."

Jäynän kehä kun oli ohitse niin siirryttiin pikkuhiljaa doggien kehille. Eipä sieltä bokserien kehältä mikään kiire olisi ollut lähteä pois -  doggien kehät olivat pahasti myöhässä. Loppujen lopuksi taidettiin päästä kehään kaksi tuntia myöhemmin kuin olisi pitänyt. Noh, ainakin Caapo oli rauhassa ja jaksoi keskittyä. Oli taas Caapon viimeisen SERTin metsästyksen aika. Laitettiin Jäynä-poitsu lepäämään kevythäkkiin ja otettiin Caapo odottelemaan häkistä pois, jotta tottuisi hälinään.

Yleensä jännitän näyttelyitä aina kovasti etukäteen, mutta kun paikalle pääsen niin jännitys yleensä laukeaa aika hyvin, toisin oli tällä kertaa. Olin kamalassa paniikissa ja jännitin ihan hirveästi (kuten alla olevasta pystykuvasta näkyy). Olihan meillä erittäin tiukka tuomari, joka on kasvattanut tanskandoggeja Ruotsissa jo 40 vuotta. 

Jens käytti oman aikansa jokaisen koiran kohdalla. Hän kävi koiran käsin läpi hyvin tarkasti ja kyseli kaikenmoista koirasta. Jens on meille eka tuomari, joka ei ole katsonut koiran hampaita ollenkaan. Tuomari seisotti todella pitkään ja täytyy olla onnellinen, että Caapo jaksoi niin kauan rauhassa pönöttää, ettei alkanut levottomaksi tai muuten vain osoittamaan mieltään. Juoksutti meidät kerran pienen kehän ympäri ja kaksi kertaa edestakaisin, Caapon pelleillessä jotain ekalla kerralla.

ERI:hän sieltä tupsahti, SA:n kera! Nyt vasta jännittää alkoihin kun oikeasti oli mahdollisuus päästä siitä SERTistä kilpailemaankin, huh!

Loppujenlopuksi paras uros -kehässä oli meidän lisäksi yksi kilpailija, valio-uros, joka sitten sen ensimmäisen sijoituksen vei ja taisi loppuviimein olla rotunsa paras koira. SERT meille tuli ja poitsu vihdoin ja viimein valioitui! Jestas sitä tunnetta kun tajusin, että totta se on. Tuomarin kanssa täytyi sitten tottakai ottaa yhteiskuva!

Arvostelu kuului näin: "2,5v. Erinomainen koko, aavistuksen pitkä. Hyvänpituinen pää, hienon yhdensuuntainen profiili. Hyvä tasapaino pään pituuden ja leveyden välillä. Hyvä kaula, ylälinja, lantio ja takaosa. Suora olkavarsi. Hyvät raajat ja tassut. Ihastuttava väri. Voisi kantaa häntäänsä paremmin liikkeessä. Hyvä sivuliike, ok etuliike ja takaliike". Sijoitus oli viimein tällainen AVO ERI AVK1 SA PU2 SERT -> FI MVA!