Porin Kansainvälinen koiranäyttely

Tämä päivä vietetty vaihteeksi koiranäyttelyssä. Tällä kertaa mukana olivat molemmat pojat, Caapo ja Jäynä. Jäynän korkkasi ekat virallisensa ja Caapo jatkoi SERT-jahtiansa.. 

Lähdettiin aamulla noin kahdeksan maissa Miran kanssa kohti Poria, tai noh, Nakkilaa. Sullottiin yksi iso mies ja yksi pikku mies Miran pikkuiseen tilaihme-Yarikseen ja takapenkille lisäksi vielä 120cm "kevyt"häkki. Mun luota Nakkilaan ajettiin noin parisen tuntia ja oltiin perillä vähän ennen kymmentä. Meidät opastettiin ihme reittiä parkkiin, josta maksoimme viisi euroa. Vähän ihmeteltiin, että mitä ihmeen reittiä meidät ohjattiin kun mentiin nurmikkoja pitkin ja ihmeellisten mutkien kautta, mutta löydettiin ilmeisesti ihan oikeaan paikkaan ja vielä aika lähelle kehiä.

Bokserien kehät alkoivat noin 11 maissa ja tuomarina toimi muutoksen jälkeen Kirsti Louhi. Kehään mentiin varauksella, koska olin lukenut tuomarista vähän kyseenalaista kommenttia eräällä palstalla, mutta yllätyin positiivisesti. Tuomari oli hyvin aurinkoinen ja hymyilevä nainen, joka otti ihanasti kontaktia koiraan. Jäynäkin ihan innostui, mikä nyt ei sinänsä ole mitään uutta.

Odotukset mulla ei olleet suuret, ajattelin poitsulle laatuarvosanaksi enintään Hyvää. Pikkumies, tai no oikeastaan tuomari, yllätti. Junnuluokassa olisi uroksia pitänyt olla kolme, mutta yksi ei ollut saapunut paikalle. Kehässä oli siis vain Jäynä 10kk ja toinen uros oli vuotias. Yhdessä seisotukset, kehän ympäri ja yksilöarvosteluun. Jostain syystä Jäynä ei oikein jaksanut keskittyä seisomiseen, onnistui se kuitenkin jotenkuten. Ravatessa otti pari laukka-askelta, mutta sain sen korjattua takaisin raville.

Poitsun laatuarvosanaksi loppujen lopuksi tuli JUN EH JUK2! Arvostelu kuului näin: "Rungon mittasuhteiltaan sopusuhtainen nuori mies, jolla sukupuolileima voisi olla selvempi. Hyvät pään sivulinjat. Tummat silmät. Hyvin asettuneet korvat (=D). Kuonon tulee vielä täyttyä. Ylälinja ei aivan korrekti. Liikkuu lyhyellä askeleella." 

Ei huono, ei todellakaan!

Mites sitten Caapon kanssa kävi.. Keltaisten ja tiikerijuovaisten tanskandoggien kehät alkoivat noin klo 13 maissa. Tuomarina toimi Tapio Eerola. Odotukset olivat suuret, koska Caapon lisäksi oli ilmoitettu vain viisi ke&ti doggia, kaikenlisäksi ollen oman luokkansa ainut. Aina eivät asiat kuitenkaan mene niinkuin odotettu.

Kehän laidalla odotellessa koko poikaan ei saanut minkäänlaista kontaktia, kutsut ja käskyt kaikuivat kuuroille korville. Ja kehässä mentiin samalla linjalla.. Seisottaminen oli tuskan takana, millään ei meinattu pysyä paikallaan, pää heilui vähän joka suuntaan... No entäs ravaaminen sitten? Ensin edestakaisin, se meni ihan ok. Mutta kun ympäri piti mennä niin ihme sähellystä ja sitä lisäsi vielä kun yhtäkkiä kehän laidalta hyppäsi penkin yli harlekiininarttu.. Tuomari käski kiertää uudelleen ja se meni jo paljon paremmin, jes!

Ei muuta kuin uudelleen seisottamaan koiraa. Nyt sujui jo hieman paremmin, jaksoi sentään seistä paikallaan, mutta pää vispasi vähän sinne sun tänne. Loppujen lopuksi arvosanaksi saatiin AVO ERI AVK1, ilman SA:ta.. Perkele. Noh, ei tuolla käytöksellä sitä olisi voinutkaan odottaa. Arvostelu oli kuitenkin hyvä: "2-vuotias uros. Hyvä koko ja mittasuhteet. Komea pää. Silmät, korvat, purenta ok. Oikea kallon leveys. Riittävä rintakehän vahvuus. Pystyt olkavarret ja hieman pysty lantion asento. Riittävät takakulmaukset. Hieman epävakaat etuliikkeet. Liikkeessä voisi työntää tehokkaammin takaa."

Hyvinhän tämäkin silti oli tiukalta tuomarilta, mutta kun sitä viimeistä SERTiä ollaan metsästämässä niin ei sitä vain osaa olla tyytyväinen "pelkkään" ERIin. En tiedä mikä Caapon käytökseen vaikutti, oliko kehässä juuri ollut juoksuinen narttu (tähän johtopäätökseen tulin kun muutkin urokset kulkivat kehässä nenä maata pitkin..) vaiko kuuma ilma. Kokemuksena tämäkin. Ehkä pidetään pientä taukoa nyt näyttelyistä ja annetaan pojan kehittyä loppuun ja katsotaan sitten uudestaan.

Kiitokset vielä Miralle seurasta ja kuvaamisesta!